Join the newsletter and get great ideas straight to your inbox

Kotijoogaa: Yogobe-sovellus testissä

Tämähän se peruskuvio on: tekisi mieli sportata, mutta joogasalille lähtö vie ihan liian monta tuntia päivästä. Vapaus, joka ennen lasta tarkoitti kuutena tai seitsemänä päivänä omiin mietteisiin ja lootusasentoon vetäytymistä, ei vain ole enää mahdollista – tai ainakaan minä en ole vielä tätä yhtälöä ratkaissut. Kotona olen yksinkertaisesti liian laiska. Jos joku ei vedä tuntia […]

Continue Reading…

2 Comments

Guccia päälle muutamalla kympillä

Olen täysin ällistynyt. En ensimmäisenä yhdistäisi Eurokangasta ja Guccia, mutta sitä nyt hipelöin, italialaisen luksusmerkin kangasta Helsingin keskustan liikkeessä. Hintaa 100-prosenttisella villakankaalla on huikeat – tattada daa! – 27,90 euroa metriltä. Olen päätynyt kangaskauppaan etsittyäni säädyllisen näköistä ja hintaista ylisuurta kevyttä takkia syksyyn ja myyjän todettua, että “älä sitten pidä tämän päällä laukkua, että se […]

Continue Reading…

0 comment

1 superhelppo lapsen neule, 2 eri tyyliä

Neuloosi, tuo pakonomaiseksi bambupuikkojen heilutteluksi kutsuttu puuhaste, iskee joka syksy. Koska vaatteen tekeminen kestää aina jokusen illan, suosin omissa ja lasten neuleissa ajattomia ja laadukkaita malleja, lankoja ja värejä. Että niitä voi pitää joka talvi, vuosia, kun niihin nyt kerran on vaivaa nähty. Toinen kriteeri on päättelyn helppous. Neulominen on iiiihanaa ja rentouttavaa, mallin kasaus […]

Continue Reading…

0 comment

Conversejen valkaisu – mikä oikeasti toimii?

Ennen Jälkeen Koko kevään, kesän ja alkusyksyn samoilla Converseilla tallanneena vastaan tulee se kuuluisa ensimmäinen pesu, jota puolet kokeilijoista ylistää ja jota puolet manaa kengän rakenteen käyristymisen, kutistumisen ja värien leviämisen vuoksi. Koska uudet Conssit maksavat kuitenkin noin seitsemänkymppiä, kannattaa nähdä vaiva, joka tekee kengistä kuin uudet. Tässä tapauksessa oikeasti vitivalkoiset. Netti on täynnä ohjeita, […]

Continue Reading…

0 comment

Amerikkalainen omenapiirakka

Lapsena parasta oli päästä pikaruokapaikkaan, koska kasari-ysärillä sellainen oli harvinaisuus. Siis ainakin Lahdessa. Siinä Hakkapeliittapatsaan vieressä (ihan siinä missä myös Cheek on nuoruutensa hengannut) oli kuitenkin Carrols, joka houkutteli kerta toisensa jälkeen lämpimälle omenapiirakalle. Maku oli erilainen ja mieleenpainuva. Ei ollenkaan sellainen perushapanpiirakka, joka jo seiskaluokalla köksäntunnilla kaikille opetettiin. Kun kannoimme viikonloppuna tuttavalta kotiin kassillisen […]

Continue Reading…

0 comment

1 10 11 12