5N2A7608

“Si, mi piace la cucina italiana!” “Vorrei mangiare la pasta o una pizza perfetta!” “Per me una bottiglia di vino rosso, per favor!” Enää edestä puuttuu se täydellinen annos ja chiantipullo, sillä olen italiantunnilla, en saapasmaassa.

Pakko päästä sinne, juuri tämän tunnin jälkeen! On ikävä pizzaa! Heiluvia käsiä! Nopeaa puhetta! Naurua! Leutoja iltoja! Trasteverea! Campo de’ Fioria! Kaikkea sitä!

Koska Roma, città eterna on edelleen kolmen tunnin ja 20 minuutin päässä, Italian tuo kotiin kohotettu arki eli pizzailta: ei kun kivi kuumaksi!

5N2A7492

Pizzakiven oston jälkeen ei ole ollut mitään syytä käydä pizzariassa. Sen jälkeen ei ole ollut myöskään paluuta uunipeltipizzoihin. Ei ikinä. Niillä ei ole mitään tekemistä kivellä oikein tehdyn pizzan kanssa, vaikka pohja olisi ihan sama. Kerran tässä onnistuttuaan ihmettelee, miten monta vuotta on heittänyt hukkaan tekemällä asian hölmösti, kun olisi saman ajan voinut tehdä myös ihanasti.

Eniten tykkään Antto Melasniemen pizzapohjasta. Siinä jauhot ovat durumia. Olen kokeillut myös Pizza Paradiso -kirjan tehneen Jan Vardoenin reseptiä, jossa suositaan niitä kuuluisia nollanollajauhoja, mutta sori, Melasniemen New York -henkinen pohja maistuu vain paremmalta.

Syy voi toki olla suola: sitä laitetaan Melasniemen ohjeessa kaksinkertaisesti autenttisempaan pohjaan nähden. Mutta eihän pizzaa joka päivä syödäkään, joten ehkä turhan niuhoilun voi arkijuhlissa unohtaa.

Pizzapohja (3 kpl)
  • 2,5 dl kylmää vettä
  • 5 g tuorehiivaa
  • ripaus sokeria
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 6,5 dl durumjauhoja
  • 1 rkl suolaa

Heitä ainekset jauhoja ja suolaa lukuun ottamatta monitoimikoneeseen ja anna sokerin ja hiivan sulaa. Sekoita jauhoista 2/3 nesteeseen. Anna koneen sekoittaa taikinaa 5-10 minuuttia. Odottele sitten parisenkymmentä minuuttia.

Sekoita mukaan loput jauhot ja suola. Anna kohota peitettynä kaksinkertaiseksi. (Tähän menee ehkä tunti tai reilu.)

Muista laittaa nyt uuni täysille ja kivi kylmään uuniin. Pizzakiven täytyy lämmetä ainakin puoli tuntia, jotta pohjista tulee rapeita muutamassa minuutissa.

5N2A7436  5N2A7449  5N2A7439

Toinen olennainen pohjan hyvän maun lisäksi on tomaattikastike. Jos se ei maistu, pizza ei maistu. Joten maistele kastiketta oikeasti ja mausta se niin, että olet vakuuttunut sen mausta. Tässäkin tykkään Melasniemen perusohjeesta, mutta mielestäni se vaatii vähän sokeria mukaan. Alkuperäisessä ohjeessa on suolaa jo niin överisti, että se tunkee läpi. Joten olen sitä vähentänyt. Ja rohkeasti valkosipulia, jos maistuu!

Tomaattikastike
  • 400 g tomaattimurskaa
  • 1/2 dl oliiviöljyä
  • 1,5 tl suolaa
  • kourallinen tuoretta silputtua basilikaa
  • ripaus sokeria
  • valkosipulia maun mukaan, esim. yksi solo

5N2A7496  IMG_5602

Sitten suurin homma onkin tehty. (Nyt voit relata ja arvailla, kumpi ylläolevista pizzoista on syöty Italiassa ja kumpi kotona.)

Enää pitää saada täytettyä pizza ja heitettyä se uuniin niin, ettei se tartu lapioon kiinni. Käytä sen verran jauhoja, että selviät, mutta älä liioittele, sillä jauhot maistuvat… no jauhoilta.

Pizza 1: Perusparmankinkku-rucola

5N2A7541

Il classicoa on pakko tehdä joka kerta, sillä nämä kinkkupizzat revitään meillä käsistä.

Eri täytteiden lisäksi tarvitset joka pizzaan noin puolikkaan puhvelinmozzarellapallon (no kolmanneskin käy, mutta laita sitten lisäksi hyvälaatuista mozzarellaraastetta).

Levitä pohjan päälle reilusti tomaattikastiketta ja juusto, ja paista tämä pizza sellaisenaan. Aikaa uunissa menee noin 2-4 minuuttia.

Levitä vasta uunin jälkeen päälle:

  • 2-3 ilmakuivattua parmankinkkuviipaletta
  • kasa huuhdeltua ja kuivattua rucolaa

Jos haluat lisähifistellä, laita myös:

  • parmesaanilastuja (reippaasti ja hyvällä omallatunnolla!)
  • paahdettuja pinjansiemeniä (toooosi paljon)
Pizza 2: Munakoiso & kaapin täytteet

5N2A7666

  • 1 munakoiso (tee se kokonaan ja syö loput seuraavana päivänä)
  • 4 kirsikkatomaattia
  • 1 portobello tai 2 herkkusientä
  • 2 artisokansydäntä

Leikkaa munakoisot pituussuunnassa ohuenohuiksi siivuiksi ja levitä niiden päälle suolaa. Itketä niitä ihan kunnolla! Huuhtele ja kuivaa siivut ylimääräisten nesteiden valuttua, ja paista ne oliiviöljyssä pannulla raidallisiksi. Kuivaa ylimääräinen rasva talouspaperilla.

Tiedän, tähän menee aikaa, mutta se on ajan arvoista. Jos munakoisoja ei käsittele ja grillaa pannulla ihaniksi, ne eivät ole ihania myöskään muutaman minuutin uunisession jälkeen.

Jos olet melanzaneen yhtä hulluna kuin minä, älä laita muita täytteitä ollenkaan. (Tai tarvitseeko se grillattu munakoiso edes pizzaa kylkeensä?) Oheistäytteet voivat olla ihan sitä, mitä kaapista löytyy. Tärkeintä on, että munakoisoa on paljon ja että sen tummuus ja makeus maistuu.

Pizza 3: Valkoinen juusto-viikuna-pähkinäylläri

5N2A7574

Scusa, pakko pudottaa loppuylläri, joka saattaa viedä pohjan kaikelta edellä mainitulta: valkoinen pizza on törkeän hyvä! Eikä tämä siis maistu pizzalta. Ei tietenkään, koska siinä ei ole tomaattikastiketta.

Valkoinen pizza on itse asiassa neljän juusto iloinen makupommi, josta tulee viikunan ja saksanpähkinöiden vuoksi mieleen jotain jälkiruokamaista mutta joka ei sitä ole. Ohje on Pizza Paradiso -kirjasta.

  • pala gorgonzolaa
  • parmesaania lastuina
  • 2 rkl raastettua pecorinoa
  • mozzarellaa pallosta
  • 2 viikunaa lohkoina
  • saksanpähkinöitä tai pekaanipähkinöitä

Levitä kaikki muut ainekset pizzapohjalle paitsi pähkinät. Paista taas muutama minuutti. Lisää pähkinät vasta uunista tulon jälkeen.

Hyvää Italian-matkaa!

Ps. Autenttinen italiano oli pizzoista se oikeanpuoleinen, jonka aurinko maalasi kultaiseksi Positanon rannalla ja joka oli ehkä parasta koskaan. Ennen pizzakiveä ja yhden illan tee-se-itse-Italian-pyrähdyksiä.

Share on FacebookTweet about this on TwitterPin on PinterestEmail to someone