5N2A3583

Putkiremontin (=älä muuten ikinä ryhdy siihen!) yhteydessä myös keittiömme oli tarkoitus uusia. Sitä varten teetätettiin pitkään ja hartaasti suunnitelmia kolmella eri keittiösuunnittelijalla, kunnes totuus tuli vastaan: ei olekaan rahaa. Hyvästi Smegin koneet, valkoiset kivitasot ja huurteisen mattapintaiset, vetimettömät ovet.

Meille jäi vain tunkkainen tammikeittiö, joka tiiliseinineen ja rosterisine jättivetimineen muistutti pitserian nurkkaa.

IMG_5142 IMG_5151    

Koska pohja ja kokopuiset kaapinovet olivat kuitenkin kunnossa, pikagooglauksella selvisi, että ovet olisi saanut maalautettua helsinkiläisellä maalaamolla noin tonnilla. Toinen pikagooglaus esitti, että ovet voi maalata myös itse noin seitsemänkympin maalitönikällä. Olennaisin mietittävä asia oli, paljonko summalla saa keittiölle lisäaikaa ja miten vanhalta jokin osa alkaa näyttää, jos viereen hankkii uutta.

Nopea laskelmointi osoitti seuraavaa:

Uusi keittiö: yli 20 000 e.

  • Kalliit koneet, kivitasot, designtuuletin, kalliit oheiskulut (asennus + sähkö- ja putkimiehet) jne. Morjens vaan!

Uusia osia ja maalauttamista: helposti 5 000 e.

  • Onko järkeä vaihtaa pelkkiä hyväkuntoisia ovia? Onko järkeä maalauttaa vanhoja? Onko järkeä ostaa viereen uusia kivitasoja? Tai lisäkaappeja tai kaunista liesituuletinta? Onko tämäkin vain vanhan keittiön kallista tekohengitystä?

Maalia, suteja, uusi liesitaso, uudet ledit ja pitkää pinnaa: 874 e.

  • Niin, eipä se voittajaehdotus jäänyt epäselväksi.

5N2A3778

Miten se tehtiin?
  • Maalit: 100 euroa. (Pohjalle Otex, päälle Tikkurilan Helmi puolihimmeä)
  • Vetimet: 44 euroa. (Ikeasta)
  • Päätylevyjä: 40 euroa. (Ikeasta)
  • Liesitaso: 350 euroa. (AEG:n kaasutaso E-kodinkoneista)
  • Ledit avohyllyihin: 250 euroa. (Bauhausista)
  • Lamput päätyseinään: 30 euroa. (Ikeasta)
  • Puutason vaha: 30 euroa. (Osmon öljyvaha)
  • Avohyllyjen lakka: 30 euroa. (Tikkurilan Kiva-kalustelakka)

5N2A35565N2A3606

5N2A35625N2A36015N2A37195N2A3805

 

5N2A3696

5N2A3719

Mikä parasta, operaatio räjäytä-itse-keittiösi ei ollut ollenkaan niin pelottava, ahdistava tai paineita aiheuttava, kuin etukäteen kuvittelin. Hei, se on vain maalia ja jos se menee pieleen, aina voi maalata uudestaan. Joten go for it!

Suurin työ oli pohjatöissä eli entisten ruuvinreikien kittauksessa ja tammiovien hionnassa. Hioin varmuuden vuoksi myös jokaisen maalauskerran jälkeen pinnan hyvin kevyesti.

Irrotin ovet ja maalasin ne kymmensenttisellä vaahtomuovitelalla vaakatasossa, jotta valumia ei tulisi. Työ oli myös hyvin nopeaa näin. Ainoa miinus oli odotella maalin kuivumista: ohjeiden mukaan pinta olisi uudelleenmaalattavissa seuraavana päivänä. No jossain vaiheessa en vain odotellut. Eikä se näy. Yhteensä kerroksia tuli kahdeksan. Ei kai niitä noin monta olisi tarvinnut, mutta kun se oli niin mukavaa, kun homma alkoi sujua!

Ajatus valkoisesta tasosta ei jättänyt rauhaan, ja öljyvahasin tammitason kolmeen kertaan Osmolla. Kuivumista piti odotella joka kerran välissä seuraavaan päivään. Ja tällä kertaa myös ihan oikeasti, höh.

5N2A3586

 

Avohyllyt vetelin savun sävyisiksi lakalla, ja niiden alla olleet keltaiset halogeenit vaihdettiin päivänvaloisiin ledeihin. Siinä ehkä keittiön suurin miinus: 4000 Kelviniä on oikeasti aika jäätävä sävy verrattuna muuhun valaistukseen. Ja vaikka ledit eivät olleet halvimmat, ne repsottavat jo hyllyn alla silloin tällöin. Olisi pitänyt ostaa lediputkea.

5N2A3693  5N2A3707  5N2A3613

Fiilistelin vetimetöntä keittiötä parisen viikkoa, kunnes ovet alkoivat olla niin täynnä sormenjälkiä ja rasvatahroja, että nupit oli pakko hankkia. Jotta keittiöstä ei tulisi liian steriili, otinkin vastapainoksi maalaishenkiset emalinupit enkä huomaamattomia, oven päälle asennettavia “hengettömiä” vetimiä. Niitä olisi saanut paristakin paikasta valkoisina, mutta korkealla seinällä ongelmaksi tuli ovien avaaminen: kun vetimiä ei ollut alun perin suunniteltu ovien väleihin, kaikki ovet eivät auenneet helposti. Nyt mentiin näin, ja ainakin mummolahenki tuo rentoutta keittiön olemukseen.

5N2A3719  5N2A3601

Avohyllyelämä lapsi- ja kissaperheessä ei rehellisesti sanoen ole ehkä ihan stressittömintä, kun yksi istuu liesituulettimen päällä, toinen kiipeilee lasihyllyllä ja yksi kiskoo alas jokaista astiaa (päättele, kuka tekee mitäkin), mutta yritän ajatella niin, että jos ne eivät tuhoaisi keittiötä, ne tekisivät samaan aikaan jotain muuta muualla. Ja jos se tuho on lasi tai pari elämässä, ei se ihan hirveän suuri uhraus ole.

Eikä ollut keittiön faceliftin hintakaan. Kannattaa ehdottomasti kokeilla!

PS. Tämän kaiken toteutti yksin vaimo. Miehen tehtäväksi jäi käydä silloin tällöin tuomassa eväitä ja toteamassa, että hyvältä näyttää. Sekä keittiö että vaimo.

//

Our plan was to renovate the whole kitchen during the pipe repair, but unfortunately it got too expensive.

The kitchen of my dreams had a price tag over 20 000 euros, and I counted that only a smaller “facelift” was supposed to cost many thousands too because of new stone surfaces I wanted.

That’s why we did what we could by ourselves. Or actually I did. My husband just came to visit and thought that everything was looking good – me and the kitchen, haha. 🙂

I painted the doors by myself eight times, used white wax to wooden surface to get it white too and painted the shelves black.

Then I replaced the gas stove with a new one (ordered that a little bit cheaper from Estonia) and the lights under the shelves with led ones.

Total cost of the materials was under 1000 euros. Although I had quite a lot of work, I think it was absolutely worth doing. I know this is only a facelift too and doesn’t last for a decade, but at least now I can hang around in my kitchen without hating those oak wood doors that made it to look like a corner of a pizzeria. 🙂

This gives us some extra years to collect the money for our dream. So if you’re dreaming of expensive renovation too and can’t afford it, maybe this could be the solution?

Share on FacebookTweet about this on TwitterPin on PinterestEmail to someone