chair2-uusi

Okei, myönnetään: säkkituoli ei ole houkutellut ikinä. Jo sanana se tuo mieleen tekonahkajäljitelmästä tehdyn munanmuotoisen pallon. Tai sitten suositut Fatboyt.

Jostain syystä sain kuitenkin pakkomielteen sellaisesta parvekkeelleme. 🙂

Koska partsimme on todella hankalan mallinen ja pieni, vain vajaat kolme neliötä, halusin, että se on sitten nautiskelupiste. Se, joka sinne menee ja painaa oven kiinni, saa olla rauhassa itsekseen. Senkun loikoilee, ottaa aurinkoa ja katselee taivasta.

Yhden pönöttävän parveketuolin sijaan halusin, että se yksi ja ainoa tuoli on mahdollisimman rento. OIin jo klikkaamassa tätä Fiamin beigeä kaunistusta kotiimme, mutta kun kerran lainasin sohvalta tyynyjä ja heittelin ne parvekkeen lattialle, tajusin, että haluan mieluummin maata siellä kaiteen takana tuulensuojassa.

Siispä sain vision säänkestävästä säkkituolista.

Päivän tolkuttoman googlettamisen jälkeen selvisi, ettei riittävän pieniä ja katseenkestäviä säkkituoleja ole. Rakastuin Woodnotesin My-malliin (tässä), mutta selvisi, että se on joko liian iso tai sitten sen sisälmykset eivät kestä ulko-olosuhteita. Ja se myös maksaa tosi, tosi monta satasta.

Seuraavana päivänä olin vakuuttunut, että teen sen itse. Juuri niihin mittoihin, että tuoli sopii partsille. Ja tässä se nyt on! (Esittelen sen partsilla sitten, kun saan parvekkeen vihdoin kuntoon ja ihanat, uudet lattialaatat sirkkelöityä.)

Eikö olekin kaikessa yksinkertaisuudessaan magee? Ja niin helpon oloinen?

chair4

Sitten kaunistelematon versio ompelusta: Halusin ehdottomasti mahdollisimman vettä pitävän kankaan, sillä partsimme päällä on vain taivas ja joitakin lokkeja. Tutkin Eurokankaassa vesisuojattuja kankaita, ja päädyin venekuomuun siksi, että se jos jokin on tehty kestämään hurjia olosuhteita.

No hurjat olivat olosuhteet ommellessa. 🙂 Kangas ei taivu yhtään, siis about yhtään, ja ompelin sitä seisoen 150×110-senttisen tapellessa minua vastaan kaikin voimin. Vetoketjun ompelu oli tuskaa, kun päätyihin ei ollut päästä.

Ja entäs se käsittämätön syöttö koneeseen! Välillä tuli kahden sentin hyppäys lankaan, välillä sain väkisin työntää kangasta sisään. Vetoketjusta tuli yllättäen siistein kohta. Siis ihan supersiisti! Muut saumat on paikkaommeltu moneen kertaan.

chair6

Savu nousi korvista jo niin paljon jossakin vaiheessa, että uhkailin konettani erolla. Että jätän sinut, jos et nyt auta minua yhtään.

Myös kangas teki käsittämättömän tempun: jokainen taittokerta jätti siihen vaalean jäljen. Se on tuherruksen jälkeen siis vaaleilla laikuilla (ilmiö, jota en ole yhdenkään veneen kuomussa ikinä nähnyt.) Ensin katselin, että mikäs kauhistus tästä oikein tulee, mutta sitten kun kokeilin sitä partsille, sehän näyttikin ihan täydelliseltä betonisten kukkaruukkujemme kanssa, sillä pinta näytti hieman betonilta itsekin. Wau! Ihan kuin olisin suunnitellut koko jutun! 🙂

Lopputulos siis on, että olemme sopineet välirikkomme ompelukoneen ja kankaan kanssa, sillä tuossa tuo säkkituoli nyt edessäni komeilee. Peace & love vaan kaikille tässä familyssä!

chair8

Sisälle ompelin erillisen pussin hyttysverkosta. Siinäkin on vetoketju, että täytettä voi lisäillä tarvittaessa.

Täytteet löysin Etolasta. 50 litran pussi raetta maksoi 20 euroa, ja tähän meni kaksi ja puoli säkkiä. Ensin tungin kolmannenkin pussin sisään väkisin, ja muoto oli kieltämättä kauniimpi, hieman lähempänä My-tuolia, mutta kun istua töksähdin tuoliin, rentous oli tiessään ja kökötin pyramidin päällä kovin muodollisesti.

Joten liika täyte pois! (Esimerkiksi imuriin. Koko lattia oli nimittäin täynnä pieniä rakeita.)

Jos kankaan kiukuttelut unohtaa, koko tuolin teko oli maailman helpoin juttu. Piti vain ommella 110 senttiä pitkä ja 150 senttiä leveä pala yhteen pisimmältä sivultaan, ommella takasaumaan vetoketju ja sen jälkeen muuttaa rakennelman kulmaa niin, että etureunassa pohjan sauma tuleekin keskelle. Eli tuolista tulee kolmion mallinen.

Tuoli valmistui niin nopeasti, että tappelusta huolimatta ehdin ommella ja täyttää tuolin skidin päiväunien aikana. Eli alle kahdessa tunnissa.

chair7

Kun skidi heräsi, hän hyökkäsi tuolin kimppuun heti. Kun näin hänen intonsa heittäytyä sen syleilyyn, jäin miettimään, pitäisikö tehdä toinenkin hieman pidempi tuoli sisäkäyttöön. (Tällä kertaa helpommasta kankaasta, haha!)

Aikuiselle tuoli on mukavampi, jos niskaan heittää vielä tyynyn, joten ajattelin ommella vielä loppukankaasta sellaisen, jonka voi tarvittaessa kiinnittää tuoliin jollakin lenkkiviritelmällä.

chair1-uusi

Niin että mitä maksoi? Vähemmän kuin kaupoissa myytävät. Kankaisiin ja vetoketjuihin meni noin 50 euroa, täytteeseen 60 euroa.

Ja jonkun muun kankaan valitsemalla tämä on oikeasti superhelppo ja nopea tuoli!

*Includes commercial links* // *In cooperation with Eurokangas*

//

chair5

I have to admit that beanbug has never been my favourite chair model. And still I got an obsession to have a stylish one to our balcony right now.

The problem was our balcony is really small (max 3 m2) and there isn’t any beautiful beanbugs around that would be tiny enough. I love this Woodnotes model (here) but it’s not suitable under the sky.

That’s why I made this beanbug myself.

The pattern is really easy: the size of the fabric is 110 x 150 cm. First sew the seam of shorter sides. Then add a zip to another side and before sewing the last seam “flip” the beanbug to it’s pyramid shape (well, you can see the idea in the pics, don’t you?). So simple as that!

Now it’s your turn, isn’t it? 🙂

If you found this useful, please share!

Share on FacebookTweet about this on TwitterPin on PinterestEmail to someone