makkari8

makkari2

Pakko on paras deadline! Makuuhuoneen sisustus eteni pari askelta eteenpäin, kun tiesi, että valokuvaaja on tulossa käymään. Kummasti oli pakko tehdä se, mitä oli suunnitellut jo pitkään: sängynpäädyn räjäytystä. Lopputulos esitellään paremmin eräässä lehdessä talven aikana.

Kymmenisen vuotta sitten halusin ehdottomasti futonin ja yritin pitää asuntomme sisustuksen mahdollisimman simppelinä ja virtaviivaisena. Rakastan futonia sänkynä edelleen, mutta sen esteettinen askeettisuus alkoi jo tympiä.

Tarkoituksena oli siis päästä eroon pähkinäpuisesta futon-lookista ja tehdä makkarista huone, joka näyttää samalta asunnolta olkkarin kanssa.

Arvoin pitkään, hankkisinko sängyn taakse valtavan maalauksen vai sängynpäädyn. Kun silmää miellyttävää taulua ei löytynyt, päädyin jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Se on myös paljon halvempi vaihtoehto. 🙂

Vinkki 1: Vanha ovi

makkari10

Vanha ovi ei nyt ehkä eksklusiivisin idis enää ole, mutta se toi tähän huoneesen sen vanhan lisän, jota kaivattiin.

Juuri oikean korkuinen ovi löytyi Metsänkylän navetasta, joka on aivan ihana paikka mennä vaikka sunnuntaina pannarille. Navetan nettikauppa on loistava: sieltä voi jo etukäteen katsoa sopivat ovet, sillä sängyn levyisen eli tässä tapauksessa 180 senttiä korkean oven löytäminen voi olla haastavaa.

Halusin myös ehdottomasti tasapeilisen oven, jossa jokainen lohko on yhtä korkea.

Hinta ei päätä huimannut: 50 euroa. Olin ensin aikonut mahdollisesti hutiloiden maalata päädyn kalkkimaalilla, mutta kun pesin oven kunnolla, pölyjen alta paljastuikin meille täydellisen passeli hieman pastellinvihertävä väri. Ou jee!

Kiinnitin oven päätyyn kulmaraudoilla. Ja kaikki poraukset tein siis tietty mä, koska poraaminen on vaan niin i-ha-naa! 🙂

Vinkki 2: Tyynyt vaikka toppikankaasta

makkari3makkari5 makkari6

Tyynykasa on yhdistelmä uutta ja vanhaa. Symmetrisyys on sisustuksessa mielestäni yksi kaikkein tylsimmistä asioista, joten heittelin sängylle kaikkea yhteensopivaa ihan lonkalta.

Pari tyynyä päällystin uudelleen. Koralli kangas on italialaista silkkiä, jonka ostin loppukesästä tallinnalaisesta Solveig-liikkeestä. Liike on aivan ihana laatuvaatetuskankaiden liike. Jos käytte Tallinnassa, käykää ehdottomasti siellä! Suuta soittamalla metrihinta saattaa pudota lennosta, ja tämäkin silkki maksoi jotain kolmenkympin tienoilla per metri. Törsäsin siellä useampaan kankaaseen, kun myyjä tiputteli hintoja, mitä enemmän ostin. Tyyli on jotain ruusuista ja koukeroista Dolce&Gabbanan tapaan, toisaalta hyvin simppeleitä mutta värikkäitä silkkejä ja villoja. Siis käykää!

Aikeeni oli tehdä silkistä toppi, mutta tajusin, että katselen upeaa kangasta mieluummin päivittäin kuin pari kertaa päälläni, jonka jälkeen unohdan sen kaappiin. Koska kangas oli kuitenkin ohutta, leikkelin vanhan Ikean lakanan alle tukikankaaksi. Se ottaa vedon vastaan eikä tyynyn päällikangas pääse repeämään.

Mustavalkoisen ison tyynyn kangas on puolalaisen Falbankan käsialaa. Mimmit olivat myymässä muutamia kankaitaan syksyn Design Marketissa Kaapelitehtaalla, ja nappasin tätä parisen metriä. Siitä tuli iso tyyny ja uusi lastenhuoneeseen sopiva päällys tähän säkkituoliin. Olisikohan metri puuvillaa maksanut parikymppiä. Sain rabattia, kun olin päivän ensimmäinen asiakas.

Molempien isojen tyynyjen hinta on siis jossain 15-20 euron tienoilla. Vertailun vuoksi: pienemmät mustavalkoiset Cchatwal & Jonssonin tyynyt ovat noin 65 e / tyyny ja tuo ikivanha Designers Guildin silkkityyny vielä enemmän. Noita jumaloimiani Cchatwal & Jonssoneita löytää esimerkiksi tuolta Room21:stä. Linkki on oikealla sivupaneelissa.

Vinkki 3: Tee taidetta itse

makkari9makkari7 makkari4

Kun isoa taulua ei löytynyt, mutta tykästyin vasemmanpuoleiseen Tiina Kivisen grafiikkaan, keksin tehdä pari pienempää “grafiikkaa” kylkeen itse. Piirtää en osaa edelleenkään, joten fotaroin vähän vanhoja kuviani (sorde, valotuksesta johtuen oikean puoleinen ei näy just nyt, hah).

Skidin kuva on itse asiassa olla tästä postauksesta. Löysin Photoshopista kivan tavan käsitellä kuvia grafiikan oloisiksi (olisiko joku kohta “näytä ääriviivat” tai joku vastaava), ja printtasin nämä varta vasten paksulle, matalle valokuvapaperille, joka tuntuu vähän grafiikanlehdeltä.

Sitten vain painuin samaan kehystämöön, jossa Kivisen työ oli kehystetty. Halvemmalla pääsisi ostamalla kehykset vaikka Clas Olssonilta, mutta halusin vitriinikehykset, jotka saavat ankeammankin aikaansaannoksen näyttämään paremmalta.

Innostuttuani tästä tyylistä näitä kuvia löytyy itse asiassa meiltä useammasta huoneesta nykyään.

Ja mitä nämä alla olevat ovat? No mun ompelujuttuja tietty! Valtasin puolet makkarista harrastukselleni ja jätin esille kaikkea söpöä siihen liittyvää. Välillä ovissa roikkuu uusi mekko tai kaksi, mutta onneksi nekin ovat aina vanhan roosan värisiä eli sopivat sävyyn. 🙂

makkari1

//

We had a magazine shooting at our home so we had to make a quick facelift to our bedroom. It was too ascetic, not aesthetic. 🙂

First I tried to find a great painting – without any luck. Then it was easier to build the back wall out of an old door, DIY-art and various cushions. At least it didn’t cost as much as a painting.

Here’s my tips:

1. Vintage door

The hardest part of it is to find a door low enough – the bed is only 180 cm wide so can you find any door as low as that? We luckily did.

2. New cushions

The medium size cushions are from Cchatwal & Jonsson and the smallest from Designers Guild but I sewed the biggest ones myself. The coral silk is from Estonian store Solveig and was ment to be my tank top. 🙂 The black and white cotton is from Falbanka, Poland. They visited the Design Market here in Helsinki and I had to buy two meters of that great graphic fabric. The price of self made cushions was about one third of the label ones.

3. Make your own art

Can’t draw? Me neither! That’s why I use Photoshop. 🙂 The left one of the graphics is made by a real Finnish artist Tiina Kivinen. The other two are made by me (sorry you can’t see the right one because of lightning!). They are actually pictures that I only processed by using Photoshop. I also used thicker matte photopaper to print them to and framed them similarly with the real one. So who would notice the difference? Well I do, haha – but at least they are made my me. 🙂

Share on FacebookTweet about this on TwitterPin on PinterestEmail to someone